Livepelit ovat olleet merkittävä osa elämääni jo lähes 3 vuoden ajan eikä suinkaan vain pelaajana vaan myös pelien järjestäjänä.
Vaikka Suomen lainsäädäntö ei ikäväkseni annakaan mahdollisuutta järjestää rahapelejä, on moni löytänytkin pokeriharrastuksen ilmaisien baaripelien myötä. Tämän historiasta olisikin kerrottavaa vaikka kuinka paljon, mutta jätetään se tulevaisuuteen ja keskitytään vain Helsingin Presidenttiklubilla 14.3 pelattuun tapahtumaan.

Tapahtumaa alettiin suunnitella yhdessä Card Playerin porukan kanssa jo 2008 syksyllä, mutta monien tapahtumien summana jouduttiin lopulta  turnausta hiukan siirtämään ja lopulta saimme lyötyä lukkoon tuon 14.3. Tapahtumaan lähti mukaan Nordicbet, Pokerihuone, Pokerilehti, Spadeclub sekä pokeri.com ja Pokeritieto.fi. Julkkiksiakin oli mukavasti, kuten Toni Hiltunen (WSOPE -finalisti), Aki Pyysing, Voitto Rintala, Minna Ritakorpi, Sammy Aaltonen, Kirsi Salo, Tuomas Kytömäki, Aki Tykki (Happoradio), sekä syntymäpäiväänsä juhlistanut Timo Kotipelto. Olin tapahtuman jälkeen todella ylpeä henkilökunnastamme, sillä aikataulut pitivät melko mukavasti ja suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Turnausta ei koskaan varsinaisesti nimetty, vaan puhuimme vain Valttikortin ja Card Playerin yhteisestä Suomen suurimmasta pokeriturnauksesta. Suurin saatiin täytettyäkin, sillä 308 pelaajaa pelasi turnauksen ja tietysti oli vielä ylimääräisiä sittareita.

Voitto Rintala antoi ”oppipojalleen” Kotipellon Timolle kamerapöydässä mallia, kuinka hevimiesten kuuluu pelata pokeria. Ottaako Voitto mallia Timon levymyynnistä jää nähtäväksi.

Kyseiseen turnauksen kehittämiseen ja toteutukseen meidän osaltamme kului työtunteja yli tuhat (1000), eli ihan heti ei samaa urakkaa voida aloittaa, mutta toivottavasti kuitenkin tästä saataisiin säännöllisesti järjestettävä tapahtuma.

Voin kuitenkin paljastaa että kulissien takana pelaajilta näkymättömissä onnistuimme yhden organisointivirheenkin tekemään: Jakajilla ei meinannut olla ruokailua ollenkaan… Aluksi olimme sopineet, että jakajille on ruoka talon puolesta mutta ravintola päällikkö vaihtui matkanvarrella ja kun paikanpäällä oma komentoketjumme katkesi, olin hyvässä uskossa, että ruoka edelleen on ok. Kun sitten ruokatauko alkoi, sain kuulla että ruokaa ei olisikaan, ja että Sevillan puolelta emme edes ehtisi jakajille ruokaa tauon aikana saamaan, alkoi paniikki iskeä. Ruokailun saimme kuitenkin paniikinomaisesti järjestetyksi ja kaikki ruokaa saivat, vaikkakin osaa jouduttiin jo turnauksen alettua vielä tauottamaan muualle syömään. Turnaushan jakajien osalta alkoi 11:00 jolloin käytiin turnausrakennetta ja muuta yleistä vielä läpi ja 02:00 pääsivät viimeisetkin oluiden ääreen.

Onnea vielä kerran turnauksen voittajalle Otso Tiilille ja järkyttävän paljon kiitoksia kaikille paikalla olleille!

Pääsin viimein myös hieman lomailemaan ja nyt tuntuu että kun kaikki kirjoittavat Thaimaasta otan hieman erilaisen lähestymisen.

Phuketista kun suuntasin Pattayalle, tapasin sekä tuttuja että itselleni aiemmin tuntemattomia pokerinpelaajia. Suomalaisiahan asuu paljon Pattayalla moninaisista eri syistä, ja ymmärtäähän tuon, lämmintä, edullista ja kauniit maisemat monessakin mielessä. Olin etukäteen kuullut että rahapelit olisivat jyrkästi kielletty eli en tiennytkään ensikertalaisena Thaimaassa, että myös pokerihuoneita löytyisi. Koska kuitenkin olin lomalla ja pokeri ei ihan järkyttävästi vetänyt puoleensa, en halunnut kuin tutustua paikkaan ja hieman pelata. Sopiva ilta löytyikin ja 1000 batin (20euroa) rebuy-turnaus lähti liikkeelle n. 25 pelaajan voimin. Kun alkuun hieman pelkäsin, että tuleeko ongelmia lainvalvojien kanssa, saivat tuttavat rauhoiteltua, että turistien peli ei poliisia kiinnostaisi. Peli oli odottamattoman rauhallista ja tasoerot pelaajien välillä uskomattomat. Joukosta löytyi nuorempaa ja vanhempaa ammattilaista, ja myös todella heikosti sääntöjä tuntevia. Koska pelaajat jakoivat itse, oli onni, että yhtään todella humalaista ei paikalla ollut. Pokerihuoneen tarjoama ruoka oli myös mukava yllätys, vaikka ei tuo ruokailu mitään kustannuskysymys toki Pattayalla olekaan. Turnauksesta putosin noin sijalla 10 mutta onneksi Suomen lippu liehui vielä pidempään parempien pelaajien toimesta.

Kiitokset matkaseuralle ja mukaville ihmisille jota paikanpäällä tapasin ja ennen kaikkea kadehdin teitä jotka asutte siellä… Syksyllä ehkä uudestaan!