Vuosi 2009 on ollut itselleni erittäin vaikea. Varianssi on näyttänyt heikoimmat puolensa ja pelikin on ajoittain ollut hakusessa. Pelasin usean vuoden turnausammattilaisena tehden tasaista varmaa tulosta. Turnausten huonona puolena on kuitenkin niiden vaatima sitoutuneisuus ja eurooppalaisille huono aikataulu. Parhaat turnaukset alkavat illalla ja vaativat 5-8 tunnin sitoutumisen koneen äärelle. Alkuvuoden huonon varianssin vuoksi ja oman ajankäytön valinnanvaran parantamiseksi olen yrittänyt viime aikoina panostaa lähinnä käteispeliin.

Erilaiset pokerin muodot sopivat mielestäni hieman eriluonteisille ihmisille. Pokeriturnaukset vaativat lehmän hermoja ja kykyä pelata tuntikausia keskeytyksettä. Käteispeleissä istumalihakset eivät ole aivan yhtä tärkeitä, mutta keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksikään ja peliteknisesti vastustajat ovat useimmiten parempia. Luonne on osaltaan tietysti perittyä, mutta siihen vaikuttaa myös se, mitä olet aikaisemmin elämässäsi tehnyt. Itse olen harrastanut lajeja, joiden suoritus on nopeaa ja impulsiivista (jääkiekko, paini jne…).  Näiden pohjalta koen luonteeni sopivammaksi jossain määrin paremmin käteispeleihin, vaikka olenkin pelannut turnauksia vuosia.

Siirtyminen käteispeleihin ei ole ollut kuitenkaan aivan ongelmatonta: kilpailuhenkisyyteni, urheilutaustani ja monivuotinen turnausammattilaisuuteni (jossa nousut ovat usein erittäin nopeita) ovat tuoneet mukanaan myös ongelmia. Haluaisin voittaa liian paljon liian nopeasti. Kassanhallinta on välillä heikkoa ja poistuminen pelipöydästä tappiolla on vaikeaa. Olen kuitenkin pystynyt viime aikoina kehittämään itseäni ja kokonaisuudessaan alku on kuitenkin ollut vastoin luonnettani rauhallinen ja varsin pienillä panoksilla tapahtuva.  Syvälle opittujen tapojen muuttaminen vaatii kyllä muutakin kuin Jari Sarasvuon lukemista. Pelitunteja tulee tällä hetkellä ihan kivasti, kun itse aikatauluttaa päivät. Tämä on yksikseen asumisen etuja.

Siirtyminen käteispeleihin on mahdollistanut myös muita muutoksia. Olen aloittanut opiskelut uudelleen liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja myös oma urheilu maistuu mainiosti. Uskon näiden tasapainottavien tekijöiden antavat mahdollisuuden omaan henkiseen kypsymiseen ja keskittyneeseen pokerinpeluuseen. Turnauksia tulen varmasti vielä pelaamaan, mutta pyrin korvaamaan määrän laadulla. Haaveena on vieläkin kiertää maailmaan turnauksia pelaten. Se kuitenkin vaatii rauhallista rollin uudelleenkasvatusta ja häiriötöntä keskittymistä pelaamiseen.  Näin ollen jätän kirjoittamisen ainakin hetkeksi, ja palaan asiaan jossain merkeissä tai jossain muodossa, kun homma on hoidettu…

P.S. Kävin pari viikkoa sitten laskemassa Ivalojoen kumilautalla. Aivan upeaa, suosittelen kaikille. Lapin rauhaisat maisemat ja avara luonto antavat mahdollisuuden löytää jotain myös itsestään. Hökkeleissä asuvat kullanhuuhtojat ovat todellisia grindaajia ja heistä tulikin idoleitani. Niiden kavereiden sessiokin on kestänyt parhaimmillaan jo vuosikymmeniä . Toivottavasti pystyn samaan.